Julkisen alan ammattiliittojen EU-edunvalvoja 20 vuotta: Yhteistyön ja EU:n merkitys korostuu

18.11.2016

FIPSUn puheenjohtaja Marjut McLean piti avauspuheenvuoron FIPSUn 20-vuotisjuhlaseminaarissa. Kuva: Anita Härkönen/JHL
FIPSUn puheenjohtaja Marjut McLean piti avauspuheenvuoron FIPSUn 20-vuotisjuhlaseminaarissa. Kuva: Anita Härkönen/JHL

FIPSU ry:n 20-vuotisjuhlaseminaani järjestettiin 18.11.2016 Helsingissä. Seminaarissa puhuivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, THL:n erikoistutkija Meri Koivusalo sekä koulutusviennin suurlähettiläs Marianne Huusko ulkoministeriöstä. Ay-liikkeen näkökulmia toivat FIPSUn puheenjohtaja Marjut McLean, SAK:n ekonomisti Olli Koski, Akavan johtaja Maria Löfgren sekä Pardian puheenjohtaja Niko Simola.

Suomalainen ay-liike oli aikanaan tukemassa Suomen EU-jäsenyyttä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin julkisalan liitot alkoivat vuonna 1996 tehdä yhteistyöstä EU-vaikuttamisessa. Yhteistyö kansainvälisessä edunvalvonnassa parantaa liittojen mahdollisuuksia vaikuttaa EU-tason päätöksiin, jotka puolestaan vaikuttavat liittojen jäsenten työelämään kotimaassa.

- Julkisalan liittojen yhteinen viesti EU-edunvalvonnassa julkisten palveluiden ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustajana on selkeä. Haluamme edistää julkisten palvelujen kehittämistä ja asemaa Euroopassa ja kotimaassa. FIPSUn tehtävä on seurata julkista sektoria koskevien asioiden valmistelua ja päätöksiä EU:ssa ja ottaa kantaa palvelujen laatuun ja työntekijöiden asemaan. Yhteiset askeleet vaikuttamistyöhön ovat löytyneet riippumatta keskusjärjestöstä tai eri liittojen edustamista ammattikunnista, totesi FIPSUn puheenjohtaja Marjut McLean juhlaseminaarin avaussanoissaan.

Jyrki Katainen toi esiin sosiaalisen dialogin tärkeyden. Sosiaalidialogilla tarkoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sopimusneuvotteluja EU-tasolla.  Suomi ja Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki muulle Euroopalle siitä, mitä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voidaan saavuttaa. Euroopan talousnäkymät alkavat näyttää varovaisesti paremmilta, mutta samaan aikaan poliittinen kenttä on murroksessa populisimin nousun myötä. Katainen korosti myös korkeakoulutettujen opettajien merkitystä. Laadukas koulutus antaa valmiudet työskennellä ja tulla toimeen haastavien muutosten keskellä.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tutkineen Meri Koivusalon mukaan eriarvoistuminen tuo haastetta myös julkisiin palveluihin. Jos valinnanvapaus terveyspalveluissa kasvaa, niin millä tavalla palveluja pystytään tarjoamaan tasa-arvoisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja väestön tiheys vaihtelee. Hyväosaisten on helppo valita parhaat palvelut markkinoilta, mutta jokaisella kansalaisella tulisi olla oikeus laadukkaisiin julkisiin palveluihin.

Marianne Huuskokin muistutti, että kaiken julkisuudessa kuohuttavan pinnan alla, EU:n kovassa ytimessä tehdään pitkäjänteisesti työtä paremman Euroopan puolesta. EU:ssa vaikuttaminen on oma osaamisen lajinsa, joka vaati perehtyneisyyttä, ennakointikykyä sekä selkeää sanomaa.

-Fipsun päätehtävänä on julkisen sektorin liittojen EU-edunvalvonta, mutta näinä aikoina on ehkä hyvä muistuttaa Euroopan unionin laajemmasta merkityksestä. Unionin talouskriisi ja sen vaikutukset kansalaisiin ovat olleet agendalla viime vuodet, mutta siirtolaisuusaalto, Brexit sekä uutena teemana Yhdysvaltojen poliittisen ilmapiirin muutoksen vaikutukset askarruttavat yhä enemmän. Tuntuu, että tänä juhlapäivänä olemme ehkä jollain tavoin palaamassa juurille korostamaan Euroopan unionin merkitystä myös rauhanprojektina ja vakauden tuojana. Ja suomalainen ay-liike on edelleen vahva EU:n kannattaja, McLean totesi.